KKO:1985-II-120
- Asiasanat
- Vahingonkorvaus - Sopimussuhteesta johtuva korvausvelvollisuus - Erinäiset sopimuksetKiinteistönvälittäjäKorko - Korkolain ajallinen soveltaminen
- Tapausvuosi
- 1985
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S84/1092
- Taltio
- 1906
- Esittelypäivä
Kiinteistönvälittäjä, joka toimeksiantosopimusta tehtäessä oli jättänyt kiinnittämättä toimeksiantajan huomiota asunto-osakkeiden myynnin verotuksellisiin seuraamuksiin, velvoitettiin suorittamaan toimeksiantajalle korvausta näiden seuraamusten johdosta aiheutuneesta vahingosta.
Kun korvausta tuosta laiminlyönnistä, joka oli tapahtunut ennen KorkoL:n voimaantuloa, ei ollut vaadittu ennen tuota ajankohtaa eikä maksu siten ollut vielä tuolloin viivästynyt, korko oli KorkoL:n 13 §:n 1 mom:n nojalla tuomittava sanotun lain säännösten mukaan.
II-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Tampereen raastuvanoikeus on apuhoitaja A:n Huoneistoässä Oy:tä vastaan ajamasta kanteesta 1.11.1983 julistamassaan päätöksessä lausunut selvitetyksi, että A oli 1.9.1981 tehdyllä toimeksiantosopimuksella antanut Huoneistoässä Oy:lle toimeksiannon myydä omistamansa Asunto Oy Sotkanhovin osakkeet numerot 8872 - 9021, jotka oikeuttivat huoneiston B 38 hallintaan yhtiön talossa, 105.000 markan kauppahinnasta. Sopimusta tehtäessä Huoneistoässä Oy:n edustaja oli saanut tietää, että A oli ostanut osakkeet kaksi vuotta aikaisemmin 74.000 markan kauppahinnasta ja että huoneisto oli ollut vuokrattuna A:n itse asuessa muualla. Huoneistoässä Oy oli toimeksiantosopimuksen mukaisesti 25.9.1981 myynyt osakkeet 105.000 markan hinnasta. Vuodelta 1981 toimitetussa verotuksessa oli A:n maksettavaksi osakekaupassa saadun satunnaisen myyntivoiton johdosta tullut tuloveroa 12.194,45 markkaa.
Raastuvanoikeus on katsonut, että Huoneistoässä Oy:n edustaja olisi kiinteistönvälittäjäasetuksen 21 §:n 1 momentin mukaan ollut velvollinen toimeksiantosopimusta tehtäessä kiinnittämään A:n huomiota myyntiin liittyviin verotuksellisiin seuraamuksiin. Koska yhtiön edustaja oli tämän laiminlyönyt, raastuvanoikeus on velvoittanut yhtiön suorittamaan A:lle vahingonkorvaukseksi 12.194,45 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 24.8.1983 lukien sekä korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 3.000 markkaa.
Turun hovioikeus, jonka tutkittavaksi yhtiö oli saattanut jutun on 14.9.1984 antamassaan tuomiossa, todeten A:n ostaneen kysymyksessä olevat osakkeet 29.8.1979 päivätyllä kauppakirjalla, jättänyt jutun raastuvanoikeuden päätöksen varaan. Yhtiö velvoitettiin korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut hovioikeuden osalta 800 markalla.
VAATIMUKSET, VALITUSLUVAN MYÖNTÄMINEN JA VÄLITOIMI
Huoneistoässä Oy on pyytänyt valituslupaa ja vaatinut, että alempien oikeuksien ratkaisut kumottaisiin ja kanne hylättäisiin tai että korvausta ainakin soviteltaisiin ja korvausmäärälle tuomittaisiin maksettavaksi korkoa enintään 6 prosenttia sekä että A velvoitettaisiin korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.
Yhtiölle on 3.12.1984 myönnetty valituslupa. A on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Alempien oikeuksien mainitsemien perustelujen lisäksi Korkein oikeus toteaa A:n ilmoittaneen, ettei hän olisi myynyt kysymyksessä olevia osakkeita, mikäli hän olisi saanut tiedot kaupasta aiheutuvista veroseuraamuksista. Tätä A:n ilmoitusta ei ole jutussa saatettu epätodennäköiseksi. Koska ei ole selvitetty, että korvausta olisi vaadittu ennen korkolain voimaantuloa ja että maksu siten olisi jo tuolloin viivästynyt, tuomittavan koron osalta on korkolain 13 §:n 1 momentin nojalla sovellettava sanotun lain säännöksiä.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Yhtiö velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi hänellä vastauksen antamisesta täällä olleista kuluista 1.200 markkaa.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Leivonen, Salervo, Nikkarinen, af Hällström ja Roos